Pormestarimalli on nykyaikainen ja tervetullut ratkaisu kunnallisen päätöksenteon ongelmiin. Euroopassa on jo laajalti siirrytty pormestarimalliin. Suomessa vielä vallalla oleva kunnanjohtamismalli alkaa olla jäänne menneiltä vuosikymmeniltä.
Itsenäisyyspäivän juhlapuhe
Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö,
Joka vuosi tähän aikaan me kokoonnumme kunnioittamaan kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet itsenäisyytemme vaalimiseen ja sen puolesta taistelemiseen. 98 vuotta sitten Suomi julistettiin itsenäiseksi. Sodista selviytyminen ja itsenäisyyden puolustaminen ovat vaatineet paljon uhrauksia.Lue lisää
Terveisiä maakuntavaltuustosta!
Pääviesti syksyn maakuntaseminaarista koko Uusimaalle oli selvä: Kaavoittakaa, kaavoittakaa, kaavoittakaa. Etelä-Suomeen on muuttamassa huomattavan paljon asukkaita tulevien vuosien aikana, joten kaikenlaista kaavoittamista tarvitaan. Koska Tuusula on lähellä pääkaupunkia, ja etelä-Tuusula vain alle 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta, monimuotoiselle asumiselle ja yritystonteille riittää tasaisesti kysyntää.
Tuusulassa miljöö on monella tapaa kiehtova asukkaille. Yrityksiä puolestaan kiinnostavat lentokentän ja pääkaupungin läheisyys. Rakentamiselle löytyy hyviä edellytyksiä. Seminaarissa emeritusprofessori Loikkanen perusteli hyvin, että rakentamista kannattaa lisätä ja tiivistää jo olemassa olevilla sekä asuin- että työpaikkakeskittymillä. Se pitää asuinkustannukset, rakennuskustannukset ja kunnalle koituvat kustannukset kurissa. Nämä asiat myös Tuusulan olisi hyvä huomioida hankkeissaan.
Tämän vuoden maakuntaparlamentissa aiheena oli Kasvusta virtaa! Parlamentissa puhuttiin paljon työn tuottavuudesta ja uusista mahdollisuuksista. Keskusteluissa puhuttiin muun muassa suomalaisten vahvasta osaamisesta ympäristöteknologiassa. Lisäksi korostettiin ideoiden merkitystä työelämässä.
Espoon elinkeinojohtaja toi parlamentissa erittäin tärkeän ja huomionarvoisen asian esille. Hän sanoi, että kunnan tehtävä ei ole valita voittajia, vaan luoda toimintaedellytyksiä. Tämä on hyvä muistutus. Yritykset ovat ne, jotka kantavat riskin. Myös Tuusulan tehtävä on tarjota puitteita ja mahdollisuuksia. Kunnan on aina oltava kuntalaisia varten. Lisäksi on hyvä muistaa, että yrittäjyyden ja työllisyyden tukemisella on suora vaikutus siihen, että Tuusulassa voidaan ylläpitää ja kehittää hyvinvointipalveluita.
Ruut Sjöblom
Maakuntavaltuutettu, kok.
(Kirjoitus julkaistu Keski-Uusimaassa 4.12.2013)
Ruskeasannan juna-aseman käyttöönotto
Esitän, että Tuusulan kunta osallistuu Ruskeasannan juna-aseman käyttöönottoon. Ruskeasannan asema on yksi Kehäradan asema. Kehärata on 18 kilometriä pitkä junarata, jolla tulee kulkemaan matalalattiajunat 10 minuutin välein molempiin suuntiin. Se tulee parantamaan joukkoliikennetarjontaa ja vähentämään sekä henkilöautoliikennettä, että linja-autoliikennettä, ja niiden aiheuttamia ympäristöhaittoja. Lisäksi sen avulla edistetään EU:n ilmastopoliittisia tavoitteita.
Tällä hetkellä liikenne Etelä-Tuusulasta Helsinkiin on erittäin ruuhkainen ja joukkoliikenne Espooseen olematon. Matka Helsinkiin aamulla ruuhka-aikaan ja iltapäivällä takaisin kestää pahimmillaan puolitoista tuntia suuntaansa, eli kolme tuntia yhteensä päivässä. Ruskeasannan asemalta matka Helsinkiin kestäisi noin 15 minuuttia. Lisäksi joukkoliikenneyhteys Espooseen parantuisi ja nopeutuisi merkittävästi.
Ruskeasannan aseman käyttäjämäärät ovat arvioitu olevan 6 620 henkilöä vuorokaudessa vuonna 2025, josta lentomatkustajia on 70. Tämä määrä on kolmanneksi eniten koko Kehäradan asemista.
Lentoradan on huhuttu tuovan vastauksia Tuusulan ongelmalliseen joukkoliikenteeseen, mutta se ei ole Tuusulan kannalta realistista. Lentorata on vasta maakuntakaavassa suunnitteilla, eli siihen ei ole edes budjetoitu rahaa. Se on hyvin kaukana tulevaisuudessa. Tuusulan alta kulkeva raideliikenne tulee olemaan nopeita junia varten, jotka eivät pysähdy yksittäisillä pysäkeillä. Kaiken kaikkiaan lentoradan arvioidaan tulevan maksamaan 1,2 miljardia euroa, joka tarkoittaisi myös Tuusulalle massiivisia investointeja aseman rakentamista ja maan alle louhimista varten, ja junat eivät todennäköisesti edes pystyisi pysähtymään tällä kuvitteellisella asemalla.
Tällä hetkellä Ruskeasannassa on asemavaraus, jonka louhintatyöt on jo tehty. Esitän, että Tuusula ottaa välittömästi yhteyden Kehäradasta vastaaviin tahoihin ja alkaa neuvotella aseman käyttöönotosta. Asialla on kiire, koska rata tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2015. Toimimalla nyt heti myös meillä on mahdollisuus saada asema käyttöömme samaan aikaan. Lisäksi ehdotan, että tämä aloite olisi käsittelyssä jo seuraavassa valtuuston kokouksessa, tai ainakin palautetta, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty.
Koko Kehäradan kustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa. Ruskeasannan aseman kustannusarvio liityntäparkkipaikkoineen on noin 40 miljoonaa euroa. Valtio on lupautunut maksamaan vähintään 68,5 % kustannuksista. Kunnille jäisi vain 31,5,% kustannuksista, eli noin 12 miljoonaa euroa. Ruskeasannan asemaa koskevista kustannuksista ja niiden jaosta tulisi Vantaan kanssa pikaisesti sopia. Tuusula ei voi olla vapaamatkustaja.
Tuusulassa 10.6.2013
Ruut Sjöblom, aloitteen tekijä