0

Ruut Sjöblom valittu vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkaaksi

Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsi 27.10.2018 kokouksessaan Ruut Sjöblomin Tuusulan Kokoomuksesta ehdokkaaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Kaikki kokouksessa valitut 29 ehdokasta löytyvät Uudenmaan Kokoomuksen sivuilta. Onnea valituille!

Uudenmaan Kokoomuksen kaikki ehdokkaat:

1 Ahokas Siri, opettaja, kaupunginvaltuutettu, Vantaa
2 Graeffe Petri, toimitusjohtaja, Järvenpää
3 Hägg Arto, rakennusinsinööri, Nurmijärvi
4 Karjalainen Tapio, yrittäjä, DI, Vihti
5 Kasonen Mika, rikosylikonstaapeli, Vantaa
6 Katainen Mervi, VTM, väitöskirjatutkija, Bryssel
7 Kauma Pia, kansanedustaja, KTM, Espoo
8 Keto-Huovinen Pihla, kihlakunnansyyttäjä, varatuomari, Mäntsälä
9 Kostama Rita, yrittäjä, Järvenpää
10 Laiho Mia, kansanedustaja, erikoislääkäri, Espoo
11 Lepomäki Elina, kansanedustaja, DI, Espoo
12 Multala Sari, kansanedustaja, KTM, Vantaa
13 Mykkänen Kai, sisäministeri, Espoo
14 Oila Kimmo, asianajaja, DI, Espoo
15 Orlando Carita, yrittäjä, kouluttaja Vantaa
16 Patinen Jussi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, KM, Lohja
17 Ponkkala Diana, yksikönpäällikkö, RI, Espoo
18 Rainio Jaakko, rehtori, Hyvinkää
19 Rantalainen Iida-Eveliina, hyvinvointialan yrittäjä, Hyvinkää
20 Rokkanen Sakari, talouspoliittinen sihteeri, VTK, Vantaa
21 Ruoho Veera, kansanedustaja, poliisi, Espoo
22 Salminen Jukka T., apulaiskaupunginjohtaja, Espoo
23 Sammallahti Tere, DI, Espoo
24 Sjöblom Ruut, teologi, yrittäjä, Tuusula
25 Tolvanen Kari, kansanedustaja, rikosylikomisario (vv.), Espoo
26 Tupamäki Binga, opiskelija, Kauniainen
27 Vahasalo Raija, kansanedustaja, rehtori, Kirkkonummi
28 Vestman Heikki, lakimies, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Sipoo
29 Vuornos Henrik, puheenjohtaja, valt. yo, Espoo

0

Syyskokouksen päätöksiä

Yhdistyksen syyskokous pidettiin 25.10.2018 kunnantalon valtuustosalissa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Mika Mäki-Kuhna ja sihteerinä Lilli Salmi.

Syyskokous valitsi Kalle Ikkelän jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2019. Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin 10 ja uusina jäseninä hallitukseen valittiin Heidi Farén, Tiia Kaukolampi ja Jarmo Vakkila. Hallitus vuodelle 2019:

  • Farén Heidi
  • Hartman Tarja
  • Ikkelä Kalle
  • Kaukolampi Tiia
  • Koskela Henri
  • Mäki-Kuhna Mika
  • Malmlund Hans
  • Miettinen Tapani
  • Simola Sakari
  • Vakkila Jarmo

Talousarvion mukaan tulevana vaalivuonna kulut ovat tavanomaista suuremmat mutta yhdistyksen rahallinen tilanne mahdollistaa negatiivisen tuloksen tekemisen. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan. Toiminnantarkastajiksi valittiin Riitta Nybäck ja Vesa Lundberg.

Poliittisen tilannekatsauksen piti sisäministeri Kai Mykkänen.

0

Mahdollisuuksien matematiikka

Tuusulan kunnanvaltuusto päätti 8.10.208 kokouksessaan pitää tonttien hinnat samoina kuin edellisenä vuotena. Kokoomuksen valtuustoryhmä ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, jotta Jokelan Peltokaaren tonttien myyntihintoja voitaisiin joko suoraan alentaa tai tontit voitaisiin myydä tarjouskaupalla. Ehdotus tyrmättiin 40-11. Kokoomus on ajanut tonttien hintojen alentamista jo vuosia ilman tukea muilta valtuustoryhmiltä.

Jokelan Peltokaaren tontteja on mennyt kaupaksi keskimäärin alle 6 kappaletta vuodessa. Tontteja on jäljellä Peltokaaressa yhteensä noin 88. Tällä vauhdilla Jokelan Peltokaaren tontteja myydään seuraavat 15 vuotta. Me elämme nyt suhdanteen huipulla, joten 15 vuotta on luultavasti turhan optimistinen arvio.

Tontin myyntihinta on täysin toisarvoinen tavoite tontin myyntiaikaan verrattuna. Suurin osa Jokelan tonteista ovat korkeintaan 43 000€ hintaisi. Jos tontin ostaa pariskunta Tuusulan ulkopuolelta, ja heillä on keskimääräisen suomalaisen vuositulot, 40 000€ per henkilö, saa kunta kolmessa vuodessa enemmän tuloja kuntaveroina kuin tontin myynnistä. Tämän voi sanoa myös havainnollisemmin: kunnan kannalta on kannattavampaa antaa tontti ilmaiseksi nyt verrattuna siihen, että tontti myydään täyteen hintaan kolmen vuoden päästä. Ajatusta kun vie pidemmälle niin kunnan taloudenhoidon kannalta järkevintä olisi ostaa Helsingin Sanomien etusivu, jossa mainostetaan ilmaisia tontteja Jokelassa seuraavan 3kk aikana. On kiistaton fakta, että kuntaverokertymällä on isompi vaikutus kunnan talouteen kuin tontin myyntihinnalla, joten valtuuston päätös pitää myyntihinnat ylhäällä ja tonttikauppa alhaalla ei voi perustua rahaan, matematiikkaan tai kunnan vireyden lisäämiseen. Juridisesti kunnalla voi olla haasteellista luovuttaa omaisuutta ilmaiseksi, joten jatkuva tarjouskilpailu riittävän alhaisella pohjahinnalla takaisi, että Jokelan tonteille löytyy markkinoilta käypä hinta ja alue rakentuisi nykyistä nopeammin. Rakentamisen dynaamiset vaikutukset koko alueelle ovat merkittäviä ja rakentaminen lisää Tuusulan elinvoimaisuutta.

Kunnanvaltuuston tehtävänä on luoda ihmisille mahdollisuuksia. Tuusulassa pitää olla tarjolla tontteja asuinrakentamiseen ja yrittämiseen sellaisella hinnalla, että tavallinen keskituloinen suomalainen pystyy rakentamaan ja maksamaan lainansa pois. Mahdollisuuksien luominen vaatii visiota ja rohkeita päätöksiä. Rohkeutta päättää, että Tuusulassa mieluummin luodaan ihmisille mahdollisuuksia kuin pidetään kuntalaisten rahoilla rakennetut tontit ilman asukkaita. Rakentamattomalla tontilla voisi olla jonkun perheen koti.

Kalle Ikkelä
Tuusulan Kokoomus ry:n puheenjohtaja

(Julkaistu Keski-Uusimaa -lehden mielipidepalstalla 17.10.2018)

0

Tiedote

Tuusulan Kokoomus ry:n hallitus on tällä viikolla pidetyssä kokouksessaan käsitellyt Kokoomuksen Tuusulan kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtajan tekemää ehdokkaiden pudottamista. Tuusulan Kokoomus ry tuomitsee toimintatavan ja irtisanoutuu siitä. Asiaa käsitellään vastaisuudessa sisäisesti. Nyt keskitymme vaaleihin, jossa meillä on 53 loistavaa ehdokasta. Ehdokasluettelo on luettavissa osoitteesta www.tuusulankokoomus.fi

0

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö,

Joka vuosi tähän aikaan me kokoonnumme kunnioittamaan kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet itsenäisyytemme vaalimiseen ja sen puolesta taistelemiseen. 98 vuotta sitten Suomi julistettiin itsenäiseksi. Sodista selviytyminen ja itsenäisyyden puolustaminen ovat vaatineet paljon uhrauksia.Lue lisää

0

Terveisiä maakuntavaltuustosta!

Pääviesti syksyn maakuntaseminaarista koko Uusimaalle oli selvä: Kaavoittakaa, kaavoittakaa, kaavoittakaa. Etelä-Suomeen on muuttamassa huomattavan paljon asukkaita tulevien vuosien aikana, joten kaikenlaista kaavoittamista tarvitaan. Koska Tuusula on lähellä pääkaupunkia, ja etelä-Tuusula vain alle 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta, monimuotoiselle asumiselle ja yritystonteille riittää tasaisesti kysyntää.

Tuusulassa miljöö on monella tapaa kiehtova asukkaille. Yrityksiä puolestaan kiinnostavat lentokentän ja pääkaupungin läheisyys. Rakentamiselle löytyy hyviä edellytyksiä. Seminaarissa emeritusprofessori Loikkanen perusteli hyvin, että rakentamista kannattaa lisätä ja tiivistää jo olemassa olevilla sekä asuin- että työpaikkakeskittymillä. Se pitää asuinkustannukset, rakennuskustannukset ja kunnalle koituvat kustannukset kurissa. Nämä asiat myös Tuusulan olisi hyvä huomioida hankkeissaan.

Tämän vuoden maakuntaparlamentissa aiheena oli Kasvusta virtaa! Parlamentissa puhuttiin paljon työn tuottavuudesta ja uusista mahdollisuuksista. Keskusteluissa puhuttiin muun muassa suomalaisten vahvasta osaamisesta ympäristöteknologiassa. Lisäksi korostettiin ideoiden merkitystä työelämässä.

Espoon elinkeinojohtaja toi parlamentissa erittäin tärkeän ja huomionarvoisen asian esille. Hän sanoi, että kunnan tehtävä ei ole valita voittajia, vaan luoda toimintaedellytyksiä. Tämä on hyvä muistutus. Yritykset ovat ne, jotka kantavat riskin. Myös Tuusulan tehtävä on tarjota puitteita ja mahdollisuuksia. Kunnan on aina oltava kuntalaisia varten. Lisäksi on hyvä muistaa, että yrittäjyyden ja työllisyyden tukemisella on suora vaikutus siihen, että Tuusulassa voidaan ylläpitää ja kehittää hyvinvointipalveluita.

Ruut Sjöblom
Maakuntavaltuutettu, kok.

(Kirjoitus julkaistu Keski-Uusimaassa 4.12.2013)

0

Ruskeasannan juna-aseman käyttöönotto

Esitän, että Tuusulan kunta osallistuu Ruskeasannan juna-aseman käyttöönottoon. Ruskeasannan asema on yksi Kehäradan asema. Kehärata on 18 kilometriä pitkä junarata, jolla tulee kulkemaan matalalattiajunat 10 minuutin välein molempiin suuntiin. Se tulee parantamaan joukkoliikennetarjontaa ja vähentämään sekä henkilöautoliikennettä, että linja-autoliikennettä, ja niiden aiheuttamia ympäristöhaittoja. Lisäksi sen avulla edistetään EU:n ilmastopoliittisia tavoitteita.

Tällä hetkellä liikenne Etelä-Tuusulasta Helsinkiin on erittäin ruuhkainen ja joukkoliikenne Espooseen olematon. Matka Helsinkiin aamulla ruuhka-aikaan ja iltapäivällä takaisin kestää pahimmillaan puolitoista tuntia suuntaansa, eli kolme tuntia yhteensä päivässä. Ruskeasannan asemalta matka Helsinkiin kestäisi noin 15 minuuttia. Lisäksi joukkoliikenneyhteys Espooseen parantuisi ja nopeutuisi merkittävästi.

Ruskeasannan aseman käyttäjämäärät ovat arvioitu olevan 6 620 henkilöä vuorokaudessa vuonna 2025, josta lentomatkustajia on 70. Tämä määrä on kolmanneksi eniten koko Kehäradan asemista.

Lentoradan on huhuttu tuovan vastauksia Tuusulan ongelmalliseen joukkoliikenteeseen, mutta se ei ole Tuusulan kannalta realistista. Lentorata on vasta maakuntakaavassa suunnitteilla, eli siihen ei ole edes budjetoitu rahaa. Se on hyvin kaukana tulevaisuudessa. Tuusulan alta kulkeva raideliikenne tulee olemaan nopeita junia varten, jotka eivät pysähdy yksittäisillä pysäkeillä. Kaiken kaikkiaan lentoradan arvioidaan tulevan maksamaan 1,2 miljardia euroa, joka tarkoittaisi myös Tuusulalle massiivisia investointeja aseman rakentamista ja maan alle louhimista varten, ja junat eivät todennäköisesti edes pystyisi pysähtymään tällä kuvitteellisella asemalla.

Tällä hetkellä Ruskeasannassa on asemavaraus, jonka louhintatyöt on jo tehty. Esitän, että Tuusula ottaa välittömästi yhteyden Kehäradasta vastaaviin tahoihin ja alkaa neuvotella aseman käyttöönotosta. Asialla on kiire, koska rata tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2015. Toimimalla nyt heti myös meillä on mahdollisuus saada asema käyttöömme samaan aikaan. Lisäksi ehdotan, että tämä aloite olisi käsittelyssä jo seuraavassa valtuuston kokouksessa, tai ainakin palautetta, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Koko Kehäradan kustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa.  Ruskeasannan aseman kustannusarvio liityntäparkkipaikkoineen on noin 40 miljoonaa euroa. Valtio on lupautunut maksamaan vähintään 68,5 % kustannuksista. Kunnille jäisi vain 31,5,% kustannuksista, eli noin 12 miljoonaa euroa. Ruskeasannan asemaa koskevista kustannuksista ja niiden jaosta tulisi Vantaan kanssa pikaisesti sopia. Tuusula ei voi olla vapaamatkustaja.

 

Tuusulassa 10.6.2013

Ruut Sjöblom, aloitteen tekijä