Puheenvuoroja

Asuntotuotanto ei lisäänny sanktioilla

Tuore asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) on väläyttellyt sanktioiden käyttöönottoa Helsingin seudun asuntotuotannon lisäämiseksi. Valtion ja neljäntoista Helsingin seudun kunnan välisellä aiesopimuksella (2008 -2011) tavoiteltiin noin 13 000 asunnon rakentamista vuosittain, joista 20 % tulisi olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Ministeri Kiuru on moittinut etenkin kehyskuntia siitä, että aiesopimusta on rikottu. On muistettava, että kuntien mahdollisuuksiin saavuttaa nuo tavoitteet ovat vaikuttaneet merkittävästi taloudellinen taantuma ja nopeasti muuttunut suhdannetilanne. Tästä huolimatta kehyskunnissa on päästy asetettuun tavoitteeseen mielestäni kiitettävin arvosanoin.

Esimerkiksi Tuusulan osalta tuo asuntorakentamisen tavoite on ollut vuosittain 400 asuntoa, joista 80 valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Olemme täyttäneet tuon tavoitteen hyvin. Viime vuonna Tuusulaan valmistui 295 asuntoa, joka on n. 75 % tavoitteesta. Vuokra-asuntotuotannossa jopa ylitimme meille asetetun tavoitteen, niitä rakentui 88. Myös muun muassa Nurmijärvellä on saavutettu yhtä hyvä asuntorakentamisen määrä.

Asuntotuotannon pitää perustua aitoon kysyntään

Maamme metropolialueen kilpailukykyä kehitetään parhaiten sallimalla asukkaiden ja yritysten valinnanvapaus asuin- ja sijaintipaikastaan. Kuntien välinen kilpailu asunto- ja elinkeinopolitiikassa takaa sen, että jokainen kunta tekee parhaansa vastatakseen kysyntään, kehittyäkseen ja ollakseen mahdollisimman kustannustehokas. Valtion kannustimilla ja porkkanarahoilla voidaan varmasti vauhdittaa rakentamista, mutta silloin tuotanto ei välttämättä perustu aitoon kysyntään.

Asuntopoliittisessa keskustelussa puhutaan usein taajamien tiivistämisestä, kerrostalorakentamisesta ja kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, mutta ei pidä unohtaa sitä, että iso osa tavallisista suomalaisperheistä haluaa asua omakotitalossa tai muussa pientalossa. Tällaista rakentamista tarvitaan myös metropolialueella ja siihen kysyntään pystyvät parhaiten vastaamaan Helsingin seudun kehyskunnat, joissa maaseutumainen ympäristö tarjoaa hyvin tilaa rakentamiseen. Hyvällä liikennesuunnittelulla päästään silti kustannustehokkaisiin ja ympäristön kannalta järkeviin liikenneratkaisuihin.

Asuntopolitiikassa ei saa unohtaa elinkeinopolitiikkaa. On koko metropolialueen, ja siten koko Suomen etu, että löydetään keinot vahvistaa kasvuyrityksiä, ja keinot luoda uutta yritystoimintaa. Luomalla myös työpaikkoja metropolialueen kehyskuntiin, saavutetaan samalla sitä aitoa kysyntää asuntorakentamiseen.

Sanna Kervinen
kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.)
Tuusula

MAAPOLITIIKASTA YHTEISYMMÄRRYS

Tuusulan valtuusto on hyväksynyt yksimielisesti uuden maapoliittisen ohjelman. Kiitos tästä kuuluu kaikille valtuustoryhmille, jotka olivat ohjelman valmistelutyössä tiiviisti mukana koko kevään. Tuusulan kunnassa on vuosia, jopa vuosikymmeniä ollut päättäjien keskuudessa erimielisyyttä maapolitiikasta. Tämä on ollut surullista, koska maapolitiikassa on kyse myös ennen kaikkea kunnan talouspolitiikasta ja siten myös hyvinvointipolitiikasta. Nyt maapolitiikasta on löytynyt linja, johon kaikki valtuustoryhmät ovat sitoutuneet.

Maapoliittinen ohjelma 2020 on sisällöltään edelleen vahvasti vapaaehtoisuuteen perustuva. Vaikka ohjelmassa mainitaan lunastus (samalla tavalla kuin edellisessäkin ohjelmassa) yhtenä maanhankintakeinona, niin valtuuston yhteinen tahtotila on edelleen se, että maanhankintaa toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisin menetelmin, hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Maankäyttösopimuksissa sopimuskynnystä on nostettu 100 kerrosneliömetristä 500 kerrosneliömetriin. Tällä on suotuisat vaikutukset uusien hankkeiden aikatauluihin. Muutos vähentää joissakin tapauksissa merkittävästi myös byrokratiaa ja monimutkaisia sopimuskäytäntöjä.

Valtuusto on yksimielisesti hyväksynyt tavoitteen vuotuisesta sadan omakotitontin myymisestä. Maanhankintaa tullaan tehostamaan ostamalla nykyistä enemmän raakamaata. Valtuustolla on myös yksimielinen näkemys siitä, että raakamaan hintatasoa tarkistetaan.

Myös työpaikkatonttien merkittävästä lisäämisestä on valtuustossa yhteisesti asetetut tavoitteet. Maapoliittinen ohjelma on yksi keino näiden tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta ei ainoa. Tarvitsemme lisäksi nykyistä vahvempaa elinkeinopolitiikkaa uudenlaisen yrittäjyyden luomiseksi ja yritysten kasvun turvaamiseksi. Menestyvä elinkeinoelämä turvaa työpaikat ja tuo niitä lisää, ja on siten tärkeä osa kunnan tervettä taloutta.

Tuusula sijaitsee loistavalla paikalla, keskellä maamme metropolialuetta. Kuntamme vetovoimatekijöitä ovat maaseutumainen ympäristö ja viihtyisät asuinalueet. Hyvällä maapolitiikalla voimme osaltaan kehittää kuntaamme entistäkin viihtyisämmäksi nykyisille ja tuleville kuntalaisille. 

Sanna Kervinen
Tuusulan kunnanhallituksen puheenjohtaja
 

Kiihdytysajoa Lahelantiellä

Viimeaikoina on paljon keskusteltu liikenteen vaaratilanteista tai ylipäätään liikenteen vaarallisuudesta. Mopoilijat, mopoautoilijat sekä pyöräilijät, siis ylipäätään ”hitaasti” ajavat ryöpytetään päivästä toiseen lehtien palstoilla. Muistammehan kuitenkin että pääsääntöisesti edellä mainituilla tavoilla liikkuminen tapahtuu taajama-alueella. On totta että onnettomuudet ovat lisääntyneet mopoilijoiden osalta, onhan niiden määräkin kasvanut. Onko nyt kuitenkin unohtunut se, että taajama- alueella on nopeusrajoitukset jotka koskevat erityisesti meitä autoilijoita? Lahelassa asuvilla on kasvava huoli liikenteessä liikkumisen turvallisuudesta kun lapsi on liikenteessä kävellen, pyöräillen tai mopolla. Huoli on todella oikeutettu.

Taajama-alueen nopeusrajoitukset ovat 30- 40- ja 50 kilometriä tunnissa. Kaiken järjen mukaan yllämainittujen liikkujien pitäisi siis mahtua kulkemaan hyvässä sovussa ja turvallisesti keskenään taajama-alueella. Rajoitusten tarkoitus on taata turvallinen liikkuminen tiheästi asutuilla taajama-alueilla meille kaikille. Nopeusrajoitusten tarkoitus on myös taata jouheva liittyminen ”autovirtaan” sekä turvallinen tien ylitys. Nyt kun me autoilijat koemme autotien yksinomaan meille kuuluvana, unohtaen nopeusrajoitukset, teemmekö itse liikennöinnistä vaarallisen liikkua muille teiden käyttäjille?

Se olisi nyt peiliin katsomien paikka meillä aikuisilla. Me opetamme lapsiamme omalla käyttäytymisellä toimimaan oikein liikenteessä.  Lahelaniityssä asuvana seuraan päivittäin kiihdytysajoa Lahelantiellä. Juuri viime viikolla yhden kiihdytysajajan tie päättyi katuojaan, parhaimpina päivinä autoja on parkkeerattu ojiin useampiakin. On siis käsittämätöntä ettei jatkuva asukkaiden tiedottama huoli tien vaarallisuudesta tai useat ojaan ajot suoralla hyväkuntoisella tiellä herätä viranomaisia asialle.

On harmillista että nopeusvalvonta taajama-alueiden reunamilla on unohdettu. Saattaahan olla että viranomaiset eivät halua asettua valvontatehtäviin ruuhka-aikaan tai ilta-aikaan. Vaarana saattaisi olla että pahoitamme autoilijat kun kortit lähtevät hyllylle kuin liukuhihnalta. On siis enemmän sääntö kuin poikkeus että Lahelantien keskinopeus on ennemmin 80 km/tunnissa kuin 40 tai 50.

Turvallisen liikennöinnin takaaminen vaatii siis toimia. Kasvava liikennöinti ja palveluiden lisääntyminen Lahelassa vaatii Lahelantielle useita uusia suojateitä, jopa nopeusrajoitusten alentamista sekä erityisesti nopeusrajoitusten valvontaa.

Katsotaan siis ensin omaan nopeusmittariin ennen kuin kaadamme moitteet hitaammin liikkuvien niskaan, hehän kulkevat säännösten mukaan.

Toimia ja turvallista kesää toivoen,

Paula Irva
Lahela

Tarinat elävät, kiitollisuus kasvaa

Keskiviikkona 27. huhtikuuta vietettiin kansallista veteraanipäivää. Suomen liput liehuivat saloissa ja kunnioittivat itsenäisyytemme puolustamisessa suurimman vastuun kantaneita kunniakansalaisia.

Tämän vuoden veteraanipäivän teemana oli ”Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu”. Tällä teemalla halutaan korostaa veteraanien jälkipolville jättämän viestin edelleen kuljettamisen tärkeyttä. Itse edustan toista sodanjälkeistä sukupolvea. Vaikka vieläkin elossa olevat isovanhempani eivät varsinaisista sodan tapahtumista ole koskaan juuri kertoneetkaan, niin monta hienoa tarinaa noilta ajoilta olen heiltä kuullut ja niitä olen myös omille lapsilleni kertonut. Noista tarinoista ovat välittyneet ne arvot ja ihanteet, uskollisuus ja lojaalisuus sekä sitkeys ja sisu, joilla maamme itsenäisyys turvattiin ja joilla isänmaamme sotien jälkeen jälleenrakennettiin.

On tärkeää, että veteraanien tarinat välittyvät edelleen tuleville sukupolville. Myös tulevien suomalaisten tulee tietää, miten itsenäisyytemme on saavutettu ja kuinka suurin uhrauksin se on taistellen säilytetty. Näiden uhrausten ansiosta voimme tänään elää itsenäisessä ja vapaassa Suomessa.

Veteraanipäivän teemalla ”Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu” haluttiin korostaa myös veteraanien avustamisen ajankohtaisuutta. Juuri pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen käynnissä ovat parhaillaan neuvottelut uuden hallituksen muodostamisesta maahamme. Veteraanijärjestöt ovat asettaneet tärkeitä tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan. Sotiemme veteraanit tarvitsevat entistä parempia palveluita kotiin sekä heidän ikänsä ja kuntonsa huomioiden myös edelleen kuntoutusta laitoksessa.

Veteraanijärjestöt ovat esittäneet myös veteraanipoliittisen ohjelman laatimista. Näiden valtakunnallisten toimenpiteiden lisäksi maamme kunniakansalaiset tulee ottaa huomioon myös täällä kunnassa tehtävässä päätöksenteossa. Paikallisissa palveluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota veteraanien yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Inhimillisyyttä ei päätöksiä tehtäessä voi liiaksi korostaa. Meidän päättäjien on nyt puolestamme osoitettava uskollisuutta ja lojaalisuutta veteraanejamme kohtaan.

Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, haluan ilmaista oman sukupolveni kiitollisuuden työtänne ja uhrauksianne kohtaan. Kuuden vuosikymmenen ajan me nuoremmat olemme saaneet rakentaa elämäämme vapaudelle ja nauttia rauhasta, jonka hinnan te veteraanit syvästi tiedätte. Haluan toivottaa kaikille veteraaneille hyvää kevättä sekä terveyttä ja voimia elämässänne.

Sanna Kervinen
kunnannhallituksen puheenjohtaja, Tuusula